29.4.2015

VALO JA PIMEYS

Moikka! Mitäs teille? Mä otin tämmöisiä kuvia kännykkäni taskulampulla leikkien ja mun mielestä tuli ihan hyviä, vaikka tarkentaminen oli työn ja tuskan takana välillä. Mitäs te tykkäätte? 
  
Meen huomenna ostamaan (vihdoista viimein) vaatteita ohjaajan kanssa heti aamusta. Onneksi nuorisokoti maksaa mun vaatteet niin ei tarvii roskasäkissä kulkea, hahhah. :D Mulla on ostoslistalla parit farkut, paitoja, sukkia  ja shortseja. Kesä tulee vaikka ei juuri nyt siltä näytäkkään, ja siihen pitää valmistautua. En halua kulkea villapaidassa enää kesäkuussa, vaikka se juuri nyt onkin mun päällä.
  Huih, synttärit ovat viikon päästä torstaina 7. päivä! Tosin mun synttärijuhlat järkätään vasta keskiviikkona 13. päivä, mutta se ei haittaa yhtään. 20 vuotta siis täytän, uteliaille tiedoksi. Pyysin taloudenhoitajalta samanlaista kakkua kuin viimeksi (kliketiklik).

Oon myös miettinyt sitä inspispostausta uudelleen, jota ehdotettiin silloin joskus lukijani Nellan toimesta. Mä en oikeastaan tiedä miten toteuttaisin sen, koska saan suurimman osan, ellen jopa kaiken inspiksen valokuvaukseen muiden blogeista, joista olen jo tehnyt postauksen (click). Ellei Nellalla ole joku idea miten muuten voisin toteuttaa inspispostauksen, niin jätän sen tekemättä.

Eli saa ehdottaa lisää postausideoita! Video on työn alla, olen kuvannut yhden ruuantekovideon mutta tarkasteassani videota huomasin sen tarkentaneen mattoon minun sijaani, ja näin ollen koko video on sumea... mutta kokeilen jossain vaiheessa vielä kolmannen kerran.

Mutta, nyt tämä tyttö lähtee nukkumaan, joten...

o/

26.4.2015

KEVÄT TULI, LUMI SULI, PURO SANOI PULI PULI

Moikka! Mä oon ihan innoissani tästä iiiiihanasta kevätsäästä! ♥ Aurinko paistaa, linnut laulaa ja lehdet ja kukat avautuvat. Ah, mä oon niin odottanut tätä, koko pitkän ja pimeän, kylmän talven läpi odotin kevättä ja tuntuu ihan MAHTAVALTA kun kevät on vihdoista viimein täällä. Kaiken kukkuraksi aloitin uutta tarinaakin, jossa seikkailee kyllä vanhaan tuttuu tapaan minä ja pari ystävää, toinen ystävistä on Milla, joka näkyy tuossa yhdessä kuvassa, mutta koska vaan kahdesta päähenkilöstä kirjoittaminen tuntuu välillä tylsältä, päätin sisällyttää tarinaan myös Minnan, jolle varmasti lähetän Facebookissa piakkoin pätkän tarinasta. Tarinasta on kirjoitettu vasta ihan vähän, koska aloitin tarinan niin myöhään eilen illalla.
  Lisäksi muokkasin ihan pikkuisen ulkoasua (tausta vaihtui ja navigaatiopalkki muutti muotoaan, mitäs tykkäätte? Ja onko parempi näin, että mulla ei ole tuolla sivupalkissa kuvaa itsestäni vai olisiko parempi että mulla olisi siellä joku kuva musta?).

Rentoutumispiste huipusssaan siis. Mitäs muuta? MUT KUTSUTTIIN JÄRVENPÄÄN WÄRTSILÄNKADUN KEUDAAN PÄÄSYKOKEISIIN MEDIA-ASSISTENTIKSI ENSI TIISTAINA!! Ai että, kun innostuin avatessani kirjeen ja lukiessani sisällön pari kertaa uudestaan. Luoviinkin hain, mutta sieltä ei ole tullut mitään, en siis usko pääseväni sinne edes pääsykokeeseen (taisivat järkyttyä viime näkemän, hah hah).
  Olisi ihan mahtavaa päästä opiskelemaan tämän välivuoden jälkeen, en mä halua vaan polkea tyhjän päällä toista vuotta. Mutta mäpäs alan kirjoittamaan sitä mun tarinaa eteenpäin, heippa!

23.4.2015

PELKO

Heippa siellä! Yllätyin ihan tosissani, kun huomasin aamulla tullessani koneelle, että mulle on ilmestynyt kolme uutta lukijaa! Kiitos paljon teille, tää saa mut tuntemaan oloni vähän paremmaksi. Yllä olevat kuvat on otettu, kun kävin katsomassa ystävääni Järvenpäässä. Näin menomatkalla vanhan ystävän vuodelta 2012, ja toisen ystävän, jonka kanssa viimeksi juttelin vuonna 2005. Kymmenen vuotta, ja hän ilmestyy yhtäkkiä bussiasemalle. Vau.
  
Hammaslääkäri. 2,4 km matka taittuu kävellen. Ja aika on 14:30, eli puolen tunnin päästä. Pitäisi jo lähteä, nuorisokoti kun ei heitä mua tällä kertaa. Ulkona on ihan kamalan kova tuuli. Kurkku on kipeä ja nenä puoliksi tukossa. Onko mun siis oikeasti järkeä lähteä sinne just nyt?
  Viime viikolla oli tarkastuskäynti, eikä se mennyt kovin hyvin. Eräästä lääkkeestäni johtuva oksentelu on vahingoittanut hampaitani pysyvästi. Pelottaa. Jos ne vetävätkin jonkun hampaan pois? Tai useampia?

  Kerroin näistä peloista ohjaajalle, mutta hän vain nauroi. "Ei sun tota kannata pelätä, ne puuduttaa sun ikenet niin sä et tunne mitään!" Mutta jos multa lähtee hampaita, niin en uskalla enää hymyillä tai nauraa. Hymyni on ruma, jos vaikka jompi kumpi etuhampaista revitään irti.
  Se hammaslääkärikin sanoi mulle, että oksentelun voi estää hengittämällä nenän kautta. Mutta siitähän se oksennus juuri tulee, jos haistan jotain inhottavaa. Hampaita pestessäkin oksettaa, ja nenäni menee tukkoon kun harjaan hampaita, enkä siis pysty hengittämään nenän kautta. Hammaslääkäri ei uskonut sitä, sanoi että mun pitää harjoitella.

Mutta ehkä mä lähden sinne hammaslääkäriin, koska muuten saan maksaa maksun käyttämättömästä ajasta.

Tykkäättekö muuten kuvien muuttuneesta koosta?