24.2.2016

KUN OLIN PIENI - HAASTE

Emma haastoi kaikki halukkaat kokeilemaan tämmöistä "kun olin pieni"-haastetta ja päätin tehdä tämän, koska tykkään kertoa lapsuudestani. Postaus sisältää kuvia minusta ikävuosina 0-10 ja kerron niiden vuosien asioita.
 LEMPIRUOKANI OLI... spagetti :D Tykkäsin syödä pelkkää spagettia ketsupin kera. Koulussa varmaankin pinaattiletut olivat herkkuani.

KATSOIN TELEVISIOSTA YLEENSÄ... muumeja, Pikku Kakkosta (jonka ohjelmatarjonnasta suosikkini oli varmaan Karhuherra Paddington) ja lisäksi katsoin myös Heikoin lenkki-tietovisailua ja Haluatko Miljonääriksi Suomen versiota.

UNIKAVERINI OLI... jäätävä kasa pehmoleluja. Oli käärmettä, koiraa, kissaa ja karhua. Dalmatilaiskoira Dami oli varmasti tärkein pehmoleluni - nukun sen kanssa vielä tänäkin päivänä. Tosin kaikki muut pehmolelut ovat kaikonneet.


KÄYTIN... paljon aikaa ulkona juoksemiseen ja naapurien kanssa leikkimiseen. Leikittiin metsässä eläimiä, rakennettiin majoja ja makoiltiin ison kallion päällä. :D

ISOÄITINI / ISOISÄNI KERTOI MINULLE... että kahvi on hyvää vain, jos kahvia on ihan vähän mutta maitoa on paljon ja kahvissa on kaksi sokeripalaa :D

MUISTAN LAULANEENI... Bob Marleyn Bad Boysia ja lauloin sitä "päät pois päät pois, vatsa konna tuu, vatsa konna tuu if thei kam foor juu!" :D

PELKÄSIN... Hyrylän vanhaa vesitornia, muumien mörköä, pimeää ja parrakkaita miehiä.

TEIN SALAA... en muista tehneeni mitään salaa. Joskus pompin sängylläni vaikka minulle oli sanottu, ettei sänky tykkää siitä :DD

KESÄISIN... uitiin, kalastettiin ja mökkeiltiin, sekä käytiin huvipuistoissa. Kävin myös isäni kanssa Lapissa joka kesä.

TALVISIN... hiihdettiin, laskettiin pulkkamäkeä ja tehtiin lumiukkoja- ja linnoja.

OLIN YLPEÄ... kun sain ongittua 8-vuotiaana 500-grammnaisen ahvenen.

KERÄSIN...  Gogoja! :D Niillä oli kiva pelata, mutta koulussa en ikinä niillä pelannut - pelasin äidin kanssa huoneessani Gogoilla, koska pelkäsin häviäväni kaikki jos pelaan niistä koulussa.
Tänä päivänä Damilla on pilkut hävinneet. Se on kyllä jo vanha koira, joten en ihmettele.

Matkaisempa Emmaa ja haastan kaikki, jotka vaan haluavat tehdä tämän! :D

(P.S: KYSYMYSPOSTAUS VARTOO LISÄÄ KYSYMYKSIÄ!)

21.2.2016

KYSY MULTA KYSYMYS!

Päätin lopulta valita kaksi ideaa ehdotetuista erikoispostausideoista, ja toinen niistä on tämä "kysy multa kysymys"-postaus.

SÄÄNNÖT:
1. Kysy kysymys/kysymykset
2. Kerro, haluaisitko vastauspostauksen tekstinä vai videolla
3. Jos sulla on kysymyspostaus omassa blogissasi, niin linkkaa postauksesi - mä heitän sulle yhtä monta kysymystä kuin sä kysyit multa!
4. Lähetä kommentti ja odota vastauspostausta.

Kysyä saa mitä vaan, kunhan ei mennä mauttomuuksiin tai ilkeyksiin. Aikaa kysyä on kaksi ja puoli viikkoa, eli 10.3 kysymisaika päättyy ja vastauspostaus tulee aikavälillä 12-20.päivä maaliskuuta.

Hauskaa kyselyä!

20.2.2016

LEDI

Tulin hiihtolomaksi äitini luo ja pääsin kuvaamaan tätini Ledi-koiraa. Heittelin sille lumipalloja ja kuvasin toisella kädellä, heh :D Ledi oli ihan innoissaan ja hyppi ja pomppi lumipallojeni perässä ja ulisi ja haukkui kun en heti palloa sille heittänyt. Se on kyllä tosi ihana koira ja sen kanssa on mukavaa leikkiä!

Ja tässä postauksessa viimeinen kuulutus: mä haluaisin tehdä kohta täynnä olevan 50 lukijan kunniaksi erikoispostausta ja jos sulla on jotain ideaa, niin saa sanoa.

16.2.2016

LEFFAPÄIVÄ


Vietin päivää vatsakipujen kourissa kipeänä ja sain idean katsoa Pahatar-leffan, kun olin niin paljon siitä kuullut hyvää. Valmistin leffaherkuiksi popparia, jäätelöä mustikoilla ja kaakaota - ja sitten leffa saikin alkaa. Ja lopputuomio leffalle - se oli aivan ihana! Tykkäsin tosi paljon ja suosittelen sitä kaikille, jotka ovat vähänkään kiinnostuneita. Aivan mahtava tarina ja hyvin näytelty. Sain itse muutamaan otteeseen itkeäkin.
  Leffan jälkeen kirjoittelin tarinaa, josta en vielä toistaiseksi tiedä, tuleeko siitä mitään julkaisukelpoista, vaikka kuudennessa luvussa jo mennäänkin.

Saatte tähän loppuun viikon vanhan kuvan minusta.

P.S: Toistelen viime postauksen asiaa, eli 50 lukijaa on tulossa täyteen ja haluaisin sen kunniaksi tehdä erikoispostausta - mutta erikoispostauksen aiheen päätätte te. Kysymyspostaus, elämäni aakkoset, jokin haaste videolla (mikä?)... ja saa ehdottaa toki, jos sulla on jotain erityistä mielessä! :)

15.2.2016

JUST SHOOT FOR THE STARS


Tähtitaivas aukeaa, kesää on ikävä. Vaikka talvella saakin hyviä tähtikuvia, niin kesän värikkyys vie aina voiton. Mä rakastan kesällä otettuja kuvia - niinkuin tykkään itsekin ottaa niitä eniten. Onneksi kohta on taas kesä ♥ Pääsen käyttämään GoProtakin vähän aktiivisemmin sitten. Uimaan sen kanssa, huvipuistoihin, pyöräilemään, kävelyille, roadtripille... en malta odottaa! ♥

Ja hei! Teitä tulee kohta 50 täyteen, ihan uskomattoman upeaa! :o Olisiko jonkinlainen erikoispostaus mitään, esimerkiksi kysymyspostaus, elämäni aakkoset, jonkinlainen video...? Saa ehdotella! :)

12.2.2016

IKÄVÄ


Kieltämättä häntä on välillä tosi kova ikävä ♥

7.2.2016

HILJAISUUS


Bussissa on hiljaista. Vain muutama ihminen on lisäkseni bussissa, mutta he eivät puhu paljoa - eivät taida olla toisilleen tuttuja. Bussin ilmastointi humisee ja moottori jyllää, ne ovat ainoat äänet bussissa. Rauhallista.

Kadulla on hieman enemmän ihmisiä. Osa juoksee bussiin - osa kävelee rauhallisesti. Osa on äkäisellä päällä, toiset ystävällisellä. Pyöräilijä ringuttaa kelloaan pojalle ja naiselle, mutta he eivät siirry. Pyöräilijä ringauttaa kelloaan uudestaan ja nainen siirtyy poikansa kanssa mutisten jotain epäkohteliaisuudesta. He mulkaisevat minua, joka seurasi tilannetta. Käännän katseeni pois ja otan pari kuvaa kuivuneesta ruohosta.
  Vanha nainen tiputtaa lompakkonsa laukustaan juostessaan bussille, minä otan sen ja juoksen naisen perään. Nainen kiittelee vuolaasti ja tarjoaa minulle kahdenkympin seteliä - jota en ota, sanoen, että en tarvitse sitä koska tein vain velvollisuuteni, Nainen hymyilee ja sanoo, että "oletpas sinä reipas tyttö".

Nuo sanat saivat minut hymyilemään loppupäiväksi - tai ainakin siihen asti, kunnes tulin takaisin nuorisokotiin. Joku on varastanut nuorisokodin kassasta 900e, ja siksi meitä kaikkia pidetään pannassa siihen asti, kunnes syyllinen astuu esiin. Poliisia mukaan ei sotketa ja rahat korvataan työllä, jos ne on jo käytetty.
Ihmettelen, miten nuorisokoti luulee, että syyllinen astuu esiin? Tuskin hän haluaa tehdä töitä. Ja kun kerran poliisia ei sotketa mukaan - varsinaisesta kiinnijäämisestä ei siis ole pelkoa. 

Emme saa tehdä mitään kivaa - kuten viettää kavereiden kanssa aikaa koulun ulkopuolella, mennä kauppaan ostamaan mitään ylimääräistä eikä harrastuksiinkaan saa mennä. Lisäksi päiviäni masentaa eräs nimimerkki, joka muidenkin blogeissa näyttää pyörivän. Käski minua yhdessä viestissään jopa tappaamaan itseni ja sanoi, ettei minun olisi pitänyt syntyä. Väittää, että hänen tuttunsa sattumalta törmäsi blogiini ja nähnyt, että kirjoitan tästä nimimerkistä loukkaavia tekstejä, vaikka tiedän, että hän blogiani on stalkannut, + en ole hänestä kirjoittanut mitään loukkaavaa. Vain totuuksia. En luonnollisestikaan näitä kommentteja ole julkaissut niiden ilkeäsävyisyyden takia, mutta toivon, että tämä henkilö lopettaa eikä enää pistä minulle mitään viestiä.

4.2.2016

UNELMIA

Mä unelmoin asioista, jotka ovat joko mahdollisesti aina mahdottomia tai sitten sellaisista asioista, joita olen harjoitellut pitkään mutten ole oikein oppinut.

Mua nolotti joskus myöntää unelmiani juuri tämän takia. Nykyään suhtaudun siihen asenteella - unelmoin tapaavani videopelin hahmon, so what? Ei se ole mikään salaisuus, että moni haluaisi tavata ihmisiä, joita ei koskaan kuitenkaan tapaa. Ne ovat joko fiktiivisiä hahmoja, kuolleita ihmisiä tai muuten vaan ulottamattomissa olevia ihmisiä. Mä oon päättänyt olla häpeämättä asiaa ja se on hyvä päätös.

Toinen asia. Piirtäminen. Mä oon yrittänyt opetella sitä monen monta vuotta, mutta ei vaan luonnistu vieläkään kunnolla. Silti mä jaksan yrittää - en kylläkään niin ahkerasti, kuin joskus jaksoin mutta jonkun verran.
  Tämä juontaa juurensa siihen, kun taidepainoitteisessa päiväkodissani mua kiusattiin piirustusteni takia. "Jenni on ihan kauhee piirtämään, se ei osaa, kattokaa nyt totakin piirustusta! Hei, revitään se, sotketaan se! Jee!" Mä päätin haukkujen ja töideni sabotoimisen takia, etten piirrä enää koskaan ja päätös säilyikin yläasteelle asti. Ala-asteella sain kuviksennumeroni hyväksytyksi vain, koska sain tehdä tunneilla esimerkiksi savitöitä, kun muut maalasivat.
Seiskaluokalla rakkaus piirtämiseen syttyi uudestaan, kun aloin piirtämään kuvia läpi. Piirsin julkkisten kuvia kavereille ja itselleni piirsin Michael Jacksonista kuvia - olin siihen aikaan hänen suuren suuri faninsa. Nykyään piirrän mallista ja piirrän harvoin mitään ilman mallia. Tosin joskus olisi tavoitteena piirtää jotain kunnollista ilman mallia.

Haluaisin myös oppia soittamaan pianoa. Osaan tällä hetkellä soittaa vain häämarssin ensimmäisen säkeistön, haha :D

Mistä sinä unelmoit?

1.2.2016

APASSIONATA 2016

Ihan ekaksi varoitan isosta kuvamäärästä niille, jotka eivät sitä odota. Kuvia on postauksessa 18 + kaksi GIF-kuvaa. Pahoittelen myös joidenkin kuvien huonolaatuisuutta, salissa oli pimeää ja minun piti käyttää korkeaa ISO-arvoa (=kuvien laatu heikkenee mutta pystyy kuvaamaan vähässä valaistuksessa ilman salamaa).


Käytiin siis Millan kanssa katsomassa eilen Apassionata - Peilin Lumous! Oli ihan älyttömän väsyttävä päivä, mutta olen samalla Millalle kiitollinen, että hän pyysi minua mukaan katsomaan tuota upeaa  hevosesitystä!
Show todellakin oli upea ja katsoin sitä suunnilleen sydämet silmien paikalla. Musiikki, hevoset ja ratsastajat tekivät kaikki loistavaa työtä - en edes tiedä, kuuluiko joidenkin hevosten "venkoilu" esitykseen.Hymiö grin
Yleisökin oli täysillä mukana joka myös osaltaan vaikutti esityksen mahtavuuteen. Iso peukku esitykselle ja yleisölle siis.
Hymiö l